Huhtikuun TG-klubissa keskiviikkona 5.4. klo 17-19 sukelletaan salmiakkiin, sen historiaan, kemiaan ja aistimaailmaan. Ilta on tuttuun tapaan kaikille avoin ja maksuton, mutta pyydämme ilmoittautumaan etukäteen alla olevien linkkien kautta.

Tapahtuma-aika ja -paikka (Turun toteutus):

Keskiviikko 5.4.2023 klo 17-19

Aistikattila
Medisiina D -rakennus
Kiinamyllynkatu 10
20520 Turku

Mikä Tieteellis-gastronominen ruokaklubi?

Tieteellisgastronominen ruokaklubi – tuttujen kesken TG-klubi – on Turun yliopiston sekä Hotelli- ja ravintolamuseon yhteinen avoin tapahtuma, joka kokoontuu joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona, kesä- ja joulutaukoja lukuun ottamatta. Klubi-illoissa kaupunkien välillä on etäyhteys, ja ryhmässä keskitytään tarkastelemaan ruokaa, ruoanlaittoa ja ruoasta nauttimista luonnontieteellisestä, kulttuurihistoriallisesta ja gastronomisesta näkökulmasta. Turussa tapahtumista vastaavat Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja Flavoria-tutkimusalusta. Turun tapahtumien vetäjinä toimivat Pauliina Ojansivu ja Jaakko Räkköläinen. Helsingissä vetäjinä toimivat Anu Hopia ja Anni Pelkonen.

Lue lisää klubista

Ruokaklubin sähköpostilistalla kuulet ensimmäisenä uusista teemoista ja tapaamisista

TG-klubin Turun toteutukselle on perustettu oma sivu sekä sähköpostilista, jonka kautta tiedotamme uusista teemoista ja tapaamisista.

Pääset liittymään listalle klikkaamalla tästä.

Miten nano-otsonivesi toimii?

Nano-otsonivesi tuotettiin ravintolan tiloissa Sanzonate™ Aguaflow -laitteella, joka valmistaa ympäröivän huoneilman hapesta otsonia ja lisää sen kylmään vesijohtoveteen nanokuplina. Samalla otsonia myös liukenee veteen. Otsonivedestä ei puhdistuskäytössä jää pinnoille kemikaalijäämiä, sillä vedessä tehoaineena toimiva otsoni hajoaa käytössä hapeksi. Tämän vuoksi sitä on turvallista käyttää myös elintarvikekontaktipinnoilla:

Kemikaalien käyttö on pitkään nähty välttämättömänä puhtauden ja mikrobiologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi elintarvikealalla, kun muita vaihtoehtoja ei ole ollut. Luotettavan referenssitiedon tarjoaminen on avainasemassa, kun lähdemme keventämään pitkään käytettyjä puhdistusprosesseja ja tarjoamaan vaihtoehtoa kemikaaleille, toteaa EOD:n tieteellinen johtaja Henna Niskakoski pilotin taustoista.

Mittaustuloksista

Nano-otsonivettä hyödynnettiin pilotin aikana kaikessa muussa puhtaanapidossa, paitsi keittopatojen ja termoskannujen sekä linjastoille kuivuneiden ruokajäämien puhdistuksessa. Lounasravintolan puhtautta mitattiin säännöllisesti Sodexon toimesta Hygicult-menetelmällä, sekä Aboatoxin toteuttamilla ATP-mittauksilla sekä kemikaalijäämätestillä. Pikamittauksilla tarkkailtiin sekä keittiön ja linjastojen hygieniaa, että mahdollisten kemikaalijäämien esiintymistä pinnoilla.

Yleisesti keittiön ja ravintolasalin pinnat tulivat ja pysyivät aistittavasti ja puhtausmittausten perusteella erittäin puhtaina nano-otsonivedellä – puhdistusteho ei yltänyt riittävälle tasolle ainoastaan sellaisissa keittiön lattia- ja pöytäpintojen kohdissa, jotka keittopatojen ja grillipisteen lähellä rasvoittuivat enemmän kuin muut keittiön pinnat. Rasvalikaan hyödynnettiin puhtaanapidossa edelleen kemiallisia pesuaineita.

Vaikka menetelmät mittaavat pintapuhtautta eri tavoin, rinnakkain suoritetut näytteenotot antoivat keskenään samansuuntaisia tuloksia puhtauden tasosta. Sekä Hygicult- että ATP-mittaukset näyttivät noin kahdeksannen viikon kohdalla piikin kasvukykyisten mikrobien määrässä – tämä nousu kuvastaa hetkeä, jolloin nano-otsonivesi on saanut ohennettua pinnoille tiivistyneen biofilmin pintaa niin paljon, että sen suojassa eläneet mikrobit tulivat esiin. Tämän jälkeen lukemat lähtivät selvään laskuun, mikä kertoo siitä, että pinnat tulevat autenttisen puhtaiksi kun biofilmit on saatu poistettua. Pilotoinnin lopulla Hygicult-tulokset olivat parantuneet tutkittavilla pinnoilla keskimäärin 91% ja ATP-tulokset 94% verrattuna lähtötilanteeseen. Puhdistusainejäämätesti puolestaan todisti, ettei pesuainejäämiä löytynyt käytetyllä menetelmällä.

Kemikaalittomuus keräsi kiitosta myös palautteissa

Sekä pilotoinnin aikana, että sen päätteeksi, kysyttiin käyttökokemuksia Sodexon henkilökunnalta. Palvelupäällikkö Minna Lintulan mukaan menetelmän käyttöönotto herätti alkuun jonkin verran epäilyksiä, mutta toimivuuden toteaminen käytännössä johti tuotteen positiiviseen vastaanottoon.

Aiemmin sain päänsärkyä, kun keittiön lattioita pestiin pesuaineella. Enää en. – lainaus anonyymista palautekyselystä

Lattioiden väri on selvästi kirkastunut. – lainaus anonyymista palautekyselystä

Palautekyselyn* perusteella 90% henkilökunnasta koki, että puhtaanapito nano-otsonivedellä oli helppoa tai melko helppoa ja sama osuus koki myös pintojen tulevan puhtaammiksi kuin ennen. 70% koki iho- ja hengitystieoireiden vähentyneen menetelmän käyttöönoton myötä, kun loput 30% eivät huomanneet muutosta aiempaan.

Flavoria-lounasravintolan asiakkaille toteutetussa kyselyssä* 78 % vastaajista koki ravintolan puhtaanapidossa kemikaalittomuuden tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi asiaksi.

Pilotti Flavoria-tutkimusalustalla on hieno esimerkki yritysten uusien sovellusten testaamisesta todellisessa käyttöympäristössä. Yliopisto on mielellään edistämässä uusien ratkaisujen käyttöönottoa, kommentoi kehityspäällikkö Mari Norrdal Turun yliopistosta.

Flavorian lounasravintolassa ei haluttu pilotin jälkeen palata kemikaalien käyttöön, joten osapuolet käynnistivät neuvottelut nano-otsoniveden käytön vakiinnuttamiseksi. Jatkossa pyritään ratkaisemaan myös kalkkeuma- ja rasvalikahaasteet kemikaalittomasti – tätä ratkaisemaan arvioidaan koejaksolla kuivahöyrylaitteen potentiaalia täydentää nano-otsonivedettä puhdistuskäytössä.

*Henkilökunnalle toteutetussa kyselyssä vastaajia oli 10. Asiakaskyselyssä vastaajia oli 168.

Ensimmäistä kertaa järjestetty Flavoria Innovation Festival kokosi marraskuussa yhteen eri alojen opiskelijat ratkomaan ruokaketjun yrityshaasteita. Viikon mittaisen innovaatiotapahtuman aikana ryhmät saivat sparrausta asiantuntijamentoreilta, tutustuivat Design Sprint –menetelmään ja harjoittelivat pitchausta puhevalmentajan johdolla. Viikko huipentui ideoiden esittelyyn yrityksille.

Innovaatioviikon toteutuksen koordinoi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus yhdessä Yrityssalo Oy:n ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Mukana käytännön järjestelyissä olivat myös muut Flavoria®-tutkimusalustan tiedekunnat. Viikko oli osa Varsifood-hankkeen toimintaa, ja innovaatioviikon työssä haluttiin keskittyä etenkin ruokaketjuun ja kestävään kehitykseen, joihin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää eri alojen asiantuntemusta:

– Ruokaketjun kehittäminen on yksi merkittävä tekijä siinä, että voimme saavuttaa yhteisiä ilmastotavoitteita. Globaalin ruokaketjun uudistamisella voidaan ehkäistä esimerkiksi ilmastokriisiä ja luontokatoa, sanoo tapahtuman koordinaattori Emma Sivula Turun yliopistosta.

Viikko toteutettiin sekä SparkUp Turun että Turun yliopiston Flavorian tiloissa. Toteutus Flavoriassa koettiin luontevaksi tutkimusalustan monitieteisyyden ansiosta:

– Tutkimusravintola Flavoria tarjoaa juuri oikeanlaisen alustan yritysten ja monialaisten opiskelijatiimien yhteistyölle. Flavoriassa tehtävä tutkimus ja kehitys tukee kestävän ruokaketjun saavuttamista, kuvaa Flavorian yritysyhteistyöstä ja Varsifood-hankkeesta vastaava kehityspäällikkö Mari Norrdal.

Tapahtumassa esitetyt haasteet liittyivät sekä tuotekehitykseen että prosessien uudistamiseen ja asiakasymmärryksen parantamiseen. Haasteensa tapahtumaan toivat Sodexo Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja sekä Leipomo Rosten Oy.

Inspiroivista puheenvuoroista ideoiden kartoitukseen ja pitchaukseen

Innovaatioviikkoon sisältyi muun muassa asiantuntijoiden pohjustavia puheenvuoroja sekä henkilökohtaisia mentorointitapaamisia ja nykytilanteen läpikäyntiä yritysedustajien kanssa. Viikko käynnistettiin avaustapahtumalla, jossa kuultiin sarjayrittäjä Ronny Erikssonin ajatuksia idean viemisestä käytäntöön sekä yrittäjä ja työelämäprofessori Reetta Kivelän näkemyksiä ruokaketjun haasteiden ja ilmastotavoitteiden yhteensovittamisesta.

Ideoita työstettiin tiimeissä Design Sprint –prosessin avulla, johon sisältyi muun muassa ideoiden kartoittamista, haasteiden tarkastelua mahdollisuuksien näkökulmasta, tiedonhakua sekä vapaata ideointia nopealla tahdilla. Tehtävien tarkoitus oli paitsi synnyttää luovia ideoita, myös rajata vaihtoehtoja hiljalleen yhteen ratkaisuun, jonka kehitykseen panostaa. Opiskelijat kuvasivat viikon ohjelmaa paitsi intensiiviseksi, myös hauskaksi.

Yksi opiskelijoiden nostamista viikon kohokohdista oli kirjailija ja kouluttaja Juhana Torkin ohjaama pitchausvalmennus, jossa jokainen ryhmä sai henkilökohtaista palautetta ideansa esittelystä. Perjantaina näitä taitoja hyödynnettiin käytännössä, kun lopulliset ratkaisuehdotukset esitettiin yritysedustajille.

Tuoreita ideoita, uusia tuttavuuksia ja hyvää fiilistä

Opiskelijoilta kerätyissä palautteissa toistui kokemus siitä, että viikon parasta antia oli uuden oppiminen, tiivis yhteistyö mukana olevien yritysten ja mentoreiden kanssa, sekä todellisen elämän haasteiden ratkominen. Myös tiimihenki muiden opiskelijoiden kanssa keräsi kiitosta. Haasteissa apuna olivat myös Varsifood-hankkeen tiimistä Mari Norrdal, Hilkka Halla ja Emma Sivula, sekä Turun yliopistolta Samuel Piha.

Yritysedustajat kokivat saaneensa viikosta paitsi uusia ideoita, myös vahvistusta aiempiin suunnitelmiinsa:

Oli hämmästyttävää nähdä miten näinkin lyhyessä ajassa, täysin ilman toimialatuntemusta ja ennakkoluulottomasti opiskelijat lähtivät ratkomaan liiketoimintahaasteitamme. Opiskelijat ovat asiakkaitamme nyt ja mahdollisesti myös tulevaisuuden asiakkaitamme – jopa työntekijöitämme siirtyessään työelämään. Siksi on erittäin arvokasta kuulla miten he ajattelevat ja millaisia ideoita heillä on liiketoiminnan kehittämiseen.

Pirita Pohjanne, Sodexo Oy

Innovaatioviikon järjestelyissä korostettiin juuri yritysten ja opiskelijoiden yhteentuomista, joka myös välittyi mukana oleville yrityksille:

Oli hienoa olla seuraamassa monialaisen opiskelijaryhmän työtä. Yhteistyö antoi yritykselle uusia ideoita tulevaisuuden tuotekehitykseen.

Ville Lyytikkä, Oy Lunden Jalostaja Ab

Toivon yhteistyön kehittyvän tulevassa ja hyödynnämme mielellämme jo syntyneitä ideoita.

Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten Oy

Järjestäjien tarkoituksena on juurruttaa innovaatioviikko osaksi Flavorian toimintaa myös tulevaisuudessa, ja yrityshaasteita pääseekin ratkomaan jälleen ensi syksynä. Mukaan toivotaan Emma Sivulan mukaan tämän vuoden kaltaisesti opiskelijoita kaikilta eri tieteenaloilta, riippumatta siitä onko työ ruokaketjun parissa ennestään tuttua:

– Teemana jatkuvat ruokaketjun haasteet, joissa osaamistarpeet tulevat tulevaisuudessa laajenemaan entisestään. Osaamista tarvitaan esimerkiksi tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä. Innovaatioviikko on hyvä mahdollisuus päästä tekemään yhteistyötä ja verkostoitumaan muiden tieteenalojen opiskelijoiden kanssa.

Pääset kurkkaamaan festivaaliviikon tunnelmia myös alla olevalta videolta:

https://youtu.be/BUXTRmzrvJ4

 

Pääset lukemaan mukana olevista yrityksistä ja pilotoinnin käytännöistä tarkemmin aiemmasta blogi-kirjoituksestamme täältä.

Miten osallistun kyselyyn?

Kyselyn löydät sekä My Flavoria® -sovelluksen Tutkimukset-välilehdeltä että alla olevasta linkistä. Kyselyyn vastaaminen vie alle 5 minuuttia. Kun olet vastannut kyselyyn, ota kuva tai kuvakaappaus kiitos-sivusta ja näytä kuva Medisiina D:n infopisteellä – saat infopisteeltä kiitokseksi pienen makean palkkion. Lunasta palkkiosi viimeistään 30.12.2022 mennessä.

EDIT: Kyselykiintiö on nyt täyttynyt, emmekä kerää enempää vastauksia. Kiitos mielenkiinnosta!