9.11.2026

Flavoria Innovation Festivalin oheistapahtumissa luomu vahvasti esillä

Flavoria Innovation Festival -viikko keskittyy tänä vuonna luomuteemaan, joka näkyi vahvasti myös loka-marraskuussa järjestetyissä oheistapahtumissa.

Luomu ja innovaatiot ruoan tulevaisuuden rakentajina -seminaarissa kuultiin puheenvuoroja mm. muutostoimijuudesta, biodiversiteetistä ja luomuruoan markkinoista, kun taas luomudemopäivässä keskityttiin luomuraaka-aineiden hyödyntämiseen ja yhteiseen kokkailuun. Tapahtumat oli suunnattu erityisesti Flavoria Innovation Festivalin osallistujille, mutta mukaan olivat tervetulleita myös kaikki luomuteemasta kiinnostuneet.

 

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan meitä kaikkia

Luomuseminaarin avauspuheenvuoroissa ruokajärjestelmää tarkasteltiin muutostoimijuuden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas korosti, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan transformatiivista muutosta, joka lähtee yksilötasolta kohti organisatorista, yhteiskunnallista ja lopulta myös planetaarista muutosta.

Professori Satu Teerikangas painotti, että jokainen meistä voi olla muutostoimija omassa vaikutuspiirissään.

Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen erikoistutkija Saska Tuomasjukka jatkoi luonnon monimuotoisuuden teemaa tarkastelemalla itse ruokajärjestelmää ja ruokavalintoja. Ruokajärjestelmä voidaan määritellä ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten suhteiden verkostona, joka yhdistää ruoantuotannon ihmisen ravitsemukseen – kyse on siis toimitusketjua laajemmasta kokonaisuudesta. Koska meidän kaikkien on syötävä joka päivä, ruokajärjestelmä ei voi pettää. Siksi tarvitaankin vaihtoehtoja, joista Tuomasjukka nosti esille globaaliin tehokkuuteen pohjautuvan järjestelmän, luonnon monimuotoisuutta tukevan järjestelmän ja resilientin järjestelmän.

Millaista olisi sitten luonnon monimuotoisuutta kunnioittava ruoka? Tuomasjukka siteerasi kollegaansa Irene Kuhmosta ja totesi, että luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan ruokatuotteen alkuperä tunnetaan. Se on tuotettu järjestelmässä, joka tukee biologista monimuotoisuutta sekä ravinnekiertoa ja pohjautuu mahdollisimman vähän fossiiliseen energiaan. Tämän kaltaiset ruoat ovat usein paikallisesti tuotettuja ja minimaalisesti prosessoituja.

 

Luomuelintarvikkeiden markkina nousussa Suomessa

Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Aura Lamminpartaan puheenvuoron aikana kuultiin tarkemmin mm. luomuelintarvikkeiden tilanteesta Suomessa. Niiden myynti on ollut laskusuuntaista, mutta vuonna 2025 luvut lähtivät lievään nousuun. Luomun osuus suomalaisten ruokakorista on kuitenkin verrattain pieni; 1,8 prosenttia. Suomen kansallisen Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteena on nostaa luomun markkinaosuus viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisellä tasolla suurimmat luomumarkkinat ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Kiinassa.

 

Aura Lamminparras kertoi, että 30 % suomalaisista ostaa luomua viikoittain. Ostetuimpia luomutuotteita ovat banaanit, kananmunat ja maito.

Luomudemopäivässä tutustuttiin luomuraaka-aineisiin ja kokattiin yhdessä

Luomudemopäivän näyttämönä toimi Turussa Taiteen talossa sijaitseva Tapahtumakeittiö. Kokki Jouni Kurun opastuksella tutustuttiin luomu- ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin, joista myöhemmin kokattiin herkulliset annokset: kermaista siitakesienikeittoa, pikkelöityjä siitakesieniä, härkäpapuhummusta sekä sienivoita, joka tarjoiltiin luomuleivän kanssa. Demopäivä tarjosi kansainväliselle osallistujajoukolle mahdollisuuden tutustua uusiin resepteihin ja valmistustapoihin, verkostoitua hyvän ruoan äärellä sekä jakaa kokemuksia omasta ruokakulttuurista.

 

Demopäivän päätähdet eli luomuraaka-aineet.

 

 


Oheistapahtumat järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa RaTKI – Ruoka-alan TKI-liiketoimintaa kiihdyttävät toimintamallit -hanketta sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa LuomuInnovaatiot-hanketta.